Työaikalaki uudistuu - mikä muuttuu ja mitä huomioida?

/global/scaled/1984x865x11x1422x1000x435/Other-certegoFI-photos-brand-library-tommi-selander-CkkutdvAEos-unsplash.jpg

Kokosimme keskeisimmät muutokset

Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020. Tässä artikkelissa tuomme esille keskeisimmät uuden lain myötä tulevat muutokset, ja niiden vaikutukset työajanhallintaan. Uusi laki mahdollistaa joustavammat ja liukuvammat työajat sekä työaikapankin käytön kaikissa yrityksissä.

Muutoksilla pyritään mahdollistamaan joustavammat työaikajärjestelyt erilaisten työpaikkojen tarpeisiin sekä helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Yhtenä lain tavoitteena on vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin asettamalla tarkemmat rajat vuosittaiselle kokonaistyömäärälle. 

Keskeisimmät muutokset

1)     Enimmäistyöaika lakiin; ylitöiden vuosittainen enimmäismäärä muuttuu koko työajan enimmäismääräksi.

2)     Etätyön lukeminen työajaksi.

3)     Joustotyöaika, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

4)     Työaikapankin käyttöönotto mahdollinen kaikissa yrityksissä.

5)     Liukuvan työaikajärjestelmän enimmäissaldoja nostetaan 40:stä 60:een tuntiin.

6)     Työvuoroluetteloille aikaisempaa suurempi merkitys.

7)     Hätätyö luetaan enimmäistyöaikaan.

8)     Jaksotyöajan toimialaluetteloa uudistettu.

Enimmäistyöaika tasoittaa työntekoa

Uuden työaikalain keskeisimpänä muutoksena on vuosittaisen enimmäistyöajan säätäminen keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Työpaikoilla voidaan tarvittaessa sopia 48 tunnin työviikosta kuuden päivän aikana. Päivittäinen työaika saa kuitenkin maksimissaan olla 10 tuntia. Viikoittaisen työajan tulee tasoittua neljän kuukauden jaksossa 40 tuntiin.

Etätyö viralliseksi työajaksi

Aiemmin työaikalaissa työaika on määritelty työpaikalla tehtäväksi työksi. Uusi työaikalaki tuntee jatkossa etätyön yhtäläisenä työn teon muotona, eikä työn tekeminen ole enää paikkasidonnaista. Työajaksi lasketaan jatkossa esimerkiksi kotona, junassa tai kahvilassa tehty työ, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat.

Joustotyö tuo joustoa työviikkoon

Joustotyö on suomalaisen työlainsäädön uusi tulokas, joka on tarkoitettu asiantuntijatehtävissä toimivien työaikamuodoksi. Joustotyö mahdollistaa, että työntekijä pystyy itse päättämään vähintään puolet työajastaan, eli missä ja milloin hän työtä tekee. Hänen tulee kuitenkin jollain tavalla osoittaa mihin tehty työaika sijoittuu, esim. työajanhallintajärjestelmän avulla. Enimmäistyöaika koskee myös joustotyön tekijää. Joustotyötä tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin, mutta se mahdollistaa työnteon siirtämisen viikonloppuihin.

Työaikapankista lisää vapaa-aikaa

Vuoden alusta kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankki. Työaikapankkiin voidaan tallentaa kaikkia rahallisia korvauksia, jotka ovat muutettavissa ajaksi, esim. lomarahoja, lisä- ja ylitöitä, liukumaan kertyviä tunteja sekä muita aikaperusteisia lisiä. Työntekijällä on oikeus saada työaikapankkiin kertynyttä vapaata vähintään kaksi viikkoa vuosittain. Työnantajan velvollisuus on mahdollistaa vapaan pitäminen kuuden kuukauden sisällä pyynnöstä. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön joustavasti yrityksen sisällä koko henkilöstölle tai yksittäisille henkilöstöryhmille.

Lisää mahdollisuuksia liukuvaan työaikaan

Myös liukuvasta työajasta saa jatkossa sopia nykyistä väljemmin. Liukuvaa työaikaa pystyy jatkossa jaksottamaan. Enimmäissaldo nousee 60 tuntiin ja työntekijä voi jakaa työpäivänsä kahteen osaan, kuitenkin niin, että vuorokausilepo täyttyy.

ABLOY® FLEXIM mukana työkulttuurin muutoksissa

Flexim-työajanhallintajärjestelmä on elänyt suomalaisen työkulttuurin muutoksissa jo vuosikymmenten ajan. Tänä päivänä modernit ABLOY® FLEXIM –työajanhallintajärjestelmät vastaavat monipuolisesti eri alojen työajanhallinnan tarpeisiin, myös uuden työaikalain tuomiin muutoksiin.

ABLOY® FLEXIM –järjestelmät vastaavat uuden työaikalain muutoksiin

Työntekijöille oman työajan hallinta on entistä helpompaa uusissa työaikamuodoissa, kuten joustotyössä ja etätyössä mobiilileimauksen avulla. Uudessa työaikalaissa työnantajan rooli korostuu työajanseurannan näkökulmasta. Helppokäyttöisen, selainpohjaisen käyttöliittymän avulla esimiehet pystyvät seuraamaan oman tiiminsä työaikaa reaaliaikaisesti.

Työaikapankki on ollut jo yhtenä toiminnallisuutena Flexim-työajanhallintajärjestelmissä, ja se on helposti käyttöönotettavissa asiakaskohtaisesti. Työaikapankissa on käytettävissä hälytys- ja leikkausominaisuudet, jotka helpottavat työaikalain mukaan toimimista.

Liukumasaldojen käsittely on yksi Flexim-järjestelmien perusominaisuuksista, eikä uuden työaikalain tuomat muutokset ole järjestelmälle haaste. Myös työnumeroseuranta on mahdollista. Flexim-järjestelmistä löytyy lisäksi parametrit enimmäistyöaikaan.

Tiedot turvassa ja tuki lähellä

ABLOY FLEXIM -järjestelmien tietoturva- ja tietosuoja-asioista on huolehdittu tarkasti salatuilla yhteyksillä ja vahvalla tunnistautumisella, lain vaatimukset täyttäen. Järjestelmät ovat lähellä asiakkaitaan tarjoamalla tuen ja tuotekehityksen Espoossa.

Kumppani koko järjestelmän elinkaaren ajan

CERTEGO toteuttaa kaiken toimivaan ja helppoon työajanhallintaan aina suunnittelusta ja asennuksesta järjestelmän pääkäyttöön. 

Tunnemme hyvin myös vanhat FLEXIM- ja Safea-kulunvalvontajärjestelmät, ja autamme mielellämme kaikissa turvallisuusratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä.

Ota yhteyttä meihin >>