Olipa kerran avaimenhaltija...

/global/scaled/1886x820x0x400x1000x435/Other-certegoFI-photos-brand-library-ekstroja_nettikokoa2000px-1.jpg

Olipa kerran… vai miten ne tarinat alkoivatkaan? Aloitus lienee sopivampi satuun kuin tosielämään, ehkä. Jälkimmäisestä on kuitenkin kyse, vaikka turvallisuuden näkökulmasta toivoisin tämänkin tarinan olevan satua.

Kerron tarinan muunnelluin tapahtumapaikoin ja henkilöin osallisia suojatakseni, mutta kaikki muu on täysin totta ja, voisinko jopa sanoa, arkipäivää.

Veikko Hiljanen on tunnollinen kunnossapitotyöntekijä metalliteollisuuden tehtaalla. Hän on tullut yritykseen töihin jo vuosia sitten, ja hänen toimenkuvaansa kuuluu tehdaskiinteistön huolto- ja ylläpitotyöt. Aikojen saatossa Veikon vastuulle on langennut myös avaimien jako.

Jossain vaiheessa tehtaalle on hankittu työajanseurantajärjestelmä, jonka vanavedessä myös muutama ovi lisättiin kulunvalvonnan piiriin. Olihan se työntekijöillekin kätevää, kun ovista pystyi kulkemaan samalla kortilla, jota näytettiin kellokorttimasiinalle.

Veikko muistaa hyvin, että silloin kun taloon pääsi vain mekaanisilla avaimilla, avainluovutuksia oli runsaasti enemmän. Nykyisin kulkukortit luovuttaa henkilöstöhallinto, ja Veikon ei siihen tarvitse puuttua. Silloin harvoin, kun jotain pitää luovuttaa, Veikko ottaa kuittauksen lukituskansioon.

Tehtaanjohtaja tuli tässä muutama päivä sitten kyselemään Veikolta, kenellä kaikilla tiloihin on avain. Veikko vastasi, että kaikilla sellaisilla, joille herra johtaja sen on pyytänyt antamaan. Johtajan poissaollessa myös sihteerin lupa on riittänyt.

Johtaja kysyi pian lisää: "Mitenkäs sitten ne, jotka ovat meiltä lähteneet?" Veikko tunsi jo hien ja punoituksen nousevan kasvoille. Niin, sitä hänkin oli joskus miettinyt. Totta kai sitä kuuli aina, kun joku oli poistunut palveluksesta. Vuosikymmen sitten vielä muisti heidät kasvoiltaankin, mutta nyt ei enää tahdo muistaa. Veikko ei ollut kokenut, että hänen pitäisi kysellä lähteneiden perään – eikös se ole niiden esimiesten tehtävä?

Perinteinen tilanne: minä luulin, että sinä hoidat.

Huonosti hoidettu avainhallinta on kasa olettamuksia. Vastuut, velvollisuudet ja toimintatavat ajautuvat tietylle tasolle aikojen saatossa, ja usein niitä ryhdytään kyseenalaistamaan vasta kun jotain tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään turvallisuustasolle.