Pitkänen toivotti tervetulleeksi kuulemaan puheenvuoroja siitä, kuinka turvallisuusteknologiat ratkaisevat nykypäivän turvallisuushaasteita. Elämän, asumisen ja liiketoiminnan turvaaminen fyysisen turvallisuuden uhkia vastaan täytyy Pitkäsen mukaan aloittaa perusasioista:
-
Lukitusratkaisujen ja kulunvalvonnan ajantasaistamisesta ja nykyaikaistamisesta, jotta kiinteistössä liikkuvat vain siihen oikeutetut ja liikkuminen on vaivatonta ja sujuvaa.
-
Moderneista teknologiaratkaisuista, kuten kameravalvonnasta, videoanalytiikasta sekä erilaisista sensoriteknologioista, saa merkittävää lisäturvallisuutta: ne parantavat näkyvyyttä sekä rakennuksen sisätilojen että koko kiinteistön alueen tapahtumiin.
- Koska fyysiset uhat voivat tulla maata pitkin, vesiteitse ja ilmasta, tutkat ja droonivalvonta ovat olennainen osa nykypäivän turvallisuutta.
”Kun kokonaisuuteen yhdistetään jatkuva valvonta, voimme siirtyä poikkeamien toteamisesta kohti nopeaa ja ennakoivaa uhkien torjuntaa – järjestelmien säännöllistä ylläpitoa ja huoltoa unohtamatta”, Pitkänen muistutti.
Olympiastadionin teknisen tiimin johtaja Jani Helenius kertoi Stadionin turvallisuuskehityksestä ja tulevaisuudesta Smart Stadium -hankkeessa.
Suomen legendaarisin tapahtuma-areena kehittää aktiivisesti turvallisuuttaan
CERTEGO Forum järjestettiin Olympiastadionilla, jonka teknisen tiimin johtaja Jani Helenius kiteytti Suomen legendaarisimman tapahtuma-areenan turvallisuushistoriaa: ”Vuonna 1938 avatun Stadionin kulkeminen hallittiin 8 lukolla ja yhdellä avaimella. Nyt pelkästään lukkoja on satoja.”
Stadionin tilankäytön ja turvallisuuden kehittämisessä on ollut Heleniuksen mukaan tavoitteena muun muassa saada katsomot nopeammin tyhjiksi ja hoitaa tapahtumatuotantoa niin, ettei se häiritse asiakaskokemusta. Kulunvalvottuja ovia on satoja ja kamerajärjestelmät valvovat niin sisä- ja ulkoalueiden kuin katsomonkin turvallisuutta.
”Käynnissä olevassa Smart Stadium -hankkeessa kehitämme monitoimiareenaa, jossa hallitaan noin 50 000 henkilön yleisön, oman henkilökunnan sekä kokous- ja vuokralaisasiakkaiden turvallisuutta. Teknisten ratkaisujen valinnassa ja kehityksessä tukeudumme muun muassa certegolaisten ammattilaisten apuun”, Helenius kertoi.
ASSA ABLOYn Pohjoismaiden varatoimitusjohtaja Jari Toivanen puhui resilienssin tukemisesta oikein valituilla turvallisuusteknologioilla.
Turvallisuus, ennakointi ja varautuminen liiketoimintajohdon agendalla
ASSA ABLOYn Pohjoismaiden varatoimitusjohtaja Jari Toivanen korosti puheenvuorossaan, että liiketoimintajohdon vastuulla on tunnistaa toiminnan riskit ja varautua niihin ennakoivasti. Hänen mukaansa resilienssi ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta, suunnittelusta ja harjoittelusta – sekä siitä, että kulkuoikeudet, logistiikka, materiaalivirrat ja toimitusketjut on turvattu yhtenä kokonaisuutena.
Toivanen nosti esiin sääntely‑ ja toimialavaatimukset, kuten NIS2‑ ja CER‑kokonaisuudet, yhteiskunnan keinoina vahvistaa toimintakykyä ja tukea palautumista poikkeustilanteista. ”Erityisesti yhteiskunnalle kriittisten kohteiden turvallisuuden täytyy olla tarkkaan hallittua ja valvottua, mutta samaan aikaan alueelle on pystyttävä takaamaan nopea ja hallittu pääsy hätätilanteissa”, hän kiteytti.
Puheenvuorossaan Toivanen painotti, että organisaatioilla on laajat mahdollisuudet valita omaan riskiprofiiliinsa ja toimintaympäristöönsä parhaiten soveltuvat ratkaisut. Digitaaliset lukitus- ja kulunhallintaratkaisut mahdollistavat tarvepohjaisten kulkuoikeuksien integroinnin osaksi liiketoimintaprosesseja, kuten sertifiointeja ja koulutustietoa, kun taas mekaaniset kulunhallintaratkaisut tarjoavat toimintavarmuutta myös kriittisissä poikkeusoloissa.
Resilienssi rakentuu johdon tekemistä oikeista valinnoista, jotka tukevat sekä arjen sujuvaa toimintaa että varautumista tilanteisiin, joissa häiriöistä palautuminen on ratkaisevaa koko organisaation ja yhteiskunnan toimintakyvylle.
iLOQin toimitusjohtaja Heikki Hiltunen painotti puheenvuorossaan pilvipohjaisten ja paristottomien kulunhallintateknologioiden etuja.
Jatkuva testaus, kehittäminen ja päivitykset tukevat organisaation resilienssiä
iLOQin toimitusjohtaja Heikki Hiltunen korosti, että lukitus- ja kulunhallintaratkaisut on aina valittava kohteen tarpeiden ja riskiprofiilin perusteella. ”Paristoton teknologia vähentää muun muassa kriittisiä riippuvuuksia energiansaannista ja parantaa toimintakykyä kriisitilanteessa”, hän kiteytti.
Hiltunen kertoi, kuinka varautuminen ja riskienhallinta ovat auttaneet iLOQia varmistamaan valmistuksen ja toimitusketjujen toimivuuden ilman, että liiketoiminta keskeytyy vakavissakaan kriisitilanteissa. Pilvipohjaisuudesta on ollut hänen mukaansa asiakkaille etua esimerkiksi luonnonmullistuksissa, joissa ratkaisujen huolto ja ylläpito paikan päällä on ollut mahdotonta.
Hiltusen mukaan turvallisuusteknologian mittava testaus varmistaa toimintavarmuutta ja kyberturvallisuutta. Hän mainitsi pilvipohjaisten järjestelmien ehdottomana etuna, että testauksissa havaittuihin päivitystarpeisiin voidaan vastata nopeasti. ”Tämä tukee turvallisuuden hallittavuutta ja organisaation resilienssiä.”
Zenitel Finlandin toimitusjohtaja Antti Karjalainen kertoi kriittisen viestinnän ääniratkaisuista osana varautumista ja ennakointia.
Turvallisuuden ääniratkaisut osana havainnointia ja varautumista
Zenitel Finlandin toimitusjohtaja Antti Karjalainen kertoi ääniteknologioiden merkityksestä havainnoinnissa ja varautumisessa. ”Ääni on tapa välittää kriittisiä ilmoituksia, viestejä ja hälytyksiä tai avunpyyntöjä esimerkiksi tulipalon sattuessa tai uhkatilanteissa. Kriittiseen viestintään suunnitellut ääniratkaisut toimivat myös haastavissa olosuhteissa.”
Kriittinen viestintä varmistaa Karjalaisen mukaan ihmisten turvallisuutta: esimerkiksi ensivasteen henkilöt voivat tulipalon aikaan kommunikoida luotettavasti keskenään ja tuottaa parempaa tilannekuvaa. ”Omaisuuden ja kiinteistöjen suojaamiseksi voidaan myös antaa ennakoiva varoitus poistua alueelta tai ihmisten suojaamisessa antaa toimintaohjeet esimerkiksi kaasuvuodon sattuessa”, hän totesi.
Audio tuo vuorovaikutteisuutta tilanteisiin ja auttaa viestimään niin nauhoitteina kuin reaaliaikaisesti. ”Äänivalvonta auttaa havaitsemaan aikaisemmin mahdollisen turvallisuusuhkan ja reagoimaan nopeammin. Kuvan tukemana ääni lisää tilannetietoisuutta ja tukee näin liiketoiminnan jatkuvuutta”, Karjalainen kiteytti.
Rumble Toolsin hallituksen puheenjohtaja Jani Pihl kuvasi autonomisten robottikoptereiden kyvykkyyksiä valvoa laajoja, hankalakulkuisia alueita maastossa.
Autonomiset robottikopterit laajentavat valvontaa hankalakulkuisille alueille
Rumble Toolsin hallituksen puheenjohtaja Jani Pihl kertoi autonomisten robottikoptereiden kehityksestä aina inventaarioista ja lämpötilavalvonnasta kohti aitatarkastuksia ja kattavaa valvontaa. ”Kun teknologiaa kehittää lähellä itänaapurin rajaa signaalihäirinnän kohteena helteissä ja pakkasissa, on valvontadrone valmistautunut moneen uhkaan”, hän kiteytti.
Robottikoptereilla sekä valvotaan että suojataan kohteita ja luodaan tilannekuvaa ympäristöstä. ”Kun liiketunnistinsensorit tai kameravalvonta tekevät havainnon, tai ihminen pyytää tarkastamaan kohteen, lähetetään matkaan lähin ja nopein kopteri tai tarvittaessa useampia – ja kohdetta valvotaan vaikka 24/7. Vieraat dronet ohjataan poistumaan alueelta tai toiminnallisesti vaikutetaan kopterien lähestymisiin”, Pihl kuvaili.
Kopteri on omimmillaan erityisesti hankalasti havainnoitavissa ympäristöissä, joissa on tarve tunnistaa epäilyttäviä autoja, ihmisiä tai maastossa tapahtuneita muutoksia. ”Myös signaaliliikennettä voidaan valvoa: mitata lähtöpaikka, kulkureitti ja milloin signaalinlähde on paikalta lähtenyt. Paikat voidaan sen jälkeen tarkistaa lentämällä”, Pihl kertoi.
Verkadan General Manager of Northern Europe Marc Peston puhui tiedon keskittämisen hyödyistä turvallisuuden kokonaiskuvan hallinnassa.
Keskitetty turvallisuuden hallinta tukee ennakointia
Verkadan General Manager of Northern Europe Marc Peston muistutti meitä varautumisen ja ennakoinnin vaatimasta kokonaiskuvasta. ”Kun organisaatiolla on keskitetty ja yhtenäinen näkymä toimintoihinsa ja tapahtumiinsa, on helpompaa sekä harjoitella ennalta tunnistettuja poikkeustilanteita että pysyä askeleen edellä, kun jotain tapahtuu”, hän totesi.
Siirtyminen reaktiivisesta toiminnasta proaktiiviseen onnistuu Pestonin mukaan pilvipohjaisilla ohjelmistoilla, joissa tekoäly tukee uhkien, toistuvien tapahtumaketjujen ja poikkeamien tunnistusta reaaliajassa. ”Kun ajoneuvo viipyy alueella normaalia pidempään tai ihminen tulee luvattomasti alueelle, tilanteisiin voidaan puuttua nopeammin”, hän avasi.
Havaintoja yhdistämällä voidaan myös automatisoida prosesseja: laukaista ääniviestintää, kun ihminen tekee jotain luvatonta, ohjata porttiautomatiikkaa rekisterikilpitunnistuksella, tai esimerkiksi helpottaa vierailija- ja urakoitsijahallintaa ja vierailijoiden kulkemista eri kulkupisteistä.
Salto Systemsin avainasiakaspäällikkö Eero Viilo kuvasi, kuinka tärkeää on kehittää turvajärjestelmien käyttöä sitä mukaa, kun toiminta ja siihen liittyvät uhkatkin kehittyvät.
Uhkien kehittyessä turvallisuusjärjestelmienkin täytyy kehittyä
Salto Systemsin avainasiakaspäällikkö Eero Viilo herätteli ratkaisemaan kehittyvien uhkien tuomia haasteita turvallisuusratkaisujen jatkuvalla kehittämisellä. Muun muassa geopolitiikka tuo haasteita komponenttien saatavuuteen ja tekoälyn laskentatehon kehittyminen haastaa jatkuvasti teknologioiden suojaustarvetta.
”Järjestelmiä täytyy ylläpitää ja kehittää oman toiminnan uhkien ja tarpeiden pohjalta. Toiminnasta on tunnistettava eri kiinteistöjen, huoneiden, jopa yksittäisten lokeroiden tarpeet ja pääsyoikeudet jakaa vain tarpeellisille henkilöille. Varautumismielessä on huomioitava esimerkiksi vikasietoherkkyydet sähkö- tai yhteyskatkoissa”, Viilo muistutti.
Organisaation eri osien välillä on Viilon mukaan joskus ristiriitaisiakin tarpeita. Silloin tasapainoillaan turvallisuuden ja kulkemisen helppouden välillä. ”Kompromissin löytymisessä auttaa, kun pystyy hankkimaan enemmän ratkaisuja samalta luukulta ja yhdistämään järjestelmien tietoja ja toimintoja”, hän kertoi.
IQSIGHTin Suomen myyntijohtaja Jarkko Tyrväinen kertoi ennakoinnin tuomista säästöistä muun muassa videovalvontaa ja sitä tukevaa analytiikkaa käyttämällä.
Ennakointi tuo turvallisuudessa säästöjä
IQSIGHTin (ent. BOSCH) Suomen myyntijohtaja Jarkko Tyrväinen avasi, kuinka ennakointi tuo turvallisuudessa säästöjä. Varautumisessa oman toiminnan ymmärtäminen on Tyrväisen mukaan tärkeää, jotta liiketoiminnan jatkuvuutta voi tukea mahdollisimman hyvin.
Tekoälyavusteinen videoanalytiikka tuo kyvykkyyden reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin, kunhan asiat on valmiiksi suunniteltu ja toimivaksi testattu liiketoiminnan ehdoilla. ”Erilaiset sertifioinnit tekoälyn turvallisesta ja vastuullisesta käytöstä auttavat ymmärtämään sallitun toiminnan rajoja ja noudattamaan säädöksiä ja standardeja kameravalvonnassa”, Tyrväinen opasti.
”Esimerkiksi kadonneen lapsen löytäminen nopeasti kansainväliseltä lentokentältä olisi huomattavasti vaikeampaa ilman analytiikkaa. Videoanalytiikan dataa voi käyttää reaaliaikaisen turvallisuuden tuottamiseen, mutta se tukee myös liiketoiminnan kehittämisessä ja toiminnan ohjaamisessa”, Tyrväinen muistutti.
Kiitos unohtumattomasta tapahtumapäivästä – nähdään seuraavassa CERTEGO Forumissa!
Kiitämme kaikkia osallistujia – niin asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme kuin kaikkia certegolaisia - unohtumattomasta päivästä! Luomme yhdessä turvallisempaa Suomea ja EU:ta - jatketaan tätä tärkeää työtä.
Kuten presidentti Sauli Niinistö turvallisuuden merkitystä puheenvuorossaan kuvasi:
“Turvallisuus on näkymätön. Vasta sen puute - turvattomuus - näkyy ja havahduttaa huomaamaan turvan arvon.
Turvallisuus on kaiken perusta. Te luotte työllänne turvaa.
Työnne tuottaa ihmisille, perheille - koko yhteisölle - elämän kannalta niin tärkeää: luottavaista mieltä tulevaisuuteen.”
‹ Katso kaikki artikkelit