Kutsuvierastapahtumamme CERTEGO Forum kokosi turvallisuusalan asiantuntijat Olympiastadionille 6.2.2026. Syntyi keskustelua ja yhteistä tahtoa osallistaa niin yritykset kuin julkisetkin toimijat yhdessä rakentamaan Suomen kokonaisturvallisuutta. Puheenvuoroissa korostui turvallisuuden siirtymä reaktiivisesta toiminnasta ennakointiin.
Turvallisuuttamme haastavien uhkien kirjo laajenee jatkuvasti. Hybridivaikuttaminen, sabotaasit, kyberhyökkäykset ja jopa sosiaalisen median vaaralliset ilmiöt ovat esimerkkejä riskeistä, joihin myös yritysten on varauduttava. Näitä uhkia ja niiden ennakointia pohdittiin noin 300 asiantuntijan voimin turvallisuusalan verkostoitumistapahtumassa CERTEGO Forumissa 6.2.2026 Helsingin Olympiastadionilla.
– Erilaiset kriisit ja yrityksiin kohdistuvat uhat ovat lisääntyneet. Meidän on pystyttävä varautumaan niin kansainväliseen hybridivaikuttamiseen kuin ajattelemattomuudesta aiheutuviin vaaratilanteisiinkin. Hyvällä varautumisella voimme estää inhimillisiä tragedioita ja liiketoiminnan keskeytyksiä, totesi CERTEGO Suomen toimitusjohtaja Tuomas Pitkänen.
CERTEGO Suomen toimitusjohtaja Tuomas Pitkänen alusti tilaisuuden puhumalla varautumisen tärkeydestä.
Päivän arvovaltaisimmassa puheenvuorossa Presidentti Sauli Niinistö painotti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä avaimena Suomen kokonaisturvallisuuden rakentamisessa.
– Kannustan yrityksiä ja viranomaisia uudenlaiseen public-private-partnershipiin. En tarkoita hankintoja, vaan avointa ja luottamuksellista tietojenvaihtoa. Julkisella sektorilla on kokonaiskuvaa ja yrityksillä teknologista osaamista. Kumpaakin pitäisi avata toiselle niin paljon kuin se vain on salassapitosäännösten rajoissa mahdollista, Niinistö sanoi.
Hän muistutti, ettei kokonaisturvallisuutta voi rakentaa siiloissa. Yhteistyö ja luottamus ovat ratkaisevia, sillä kyber- ja hybridiuhat kohdistuvat sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin.
Pysäytä yksittäisten poikkeamien aiheuttama dominoefekti
Huoltovarmuusorganisaation yksityisen turva-alan poolin valmiuspäällikkö Katja Ahola korosti forumissa havaintojen jakamisen merkitystä. Näin toimimalla yritykset voivat auttaa toisiaan ja koko yhteiskuntaa ennakoimaan.
– Yritykset tekevät arjessa tärkeitä havaintoja. Koronapandemiassa jo nähtiin, että ensin asiat voivat tuntua yksittäisiltä poikkeamilta tai häiriöiltä, mutta kertautuessaan niistä muodostuu kaikkiin toimialoihin vaikuttava dominoefekti. Siksi havainnoiminen ja matalan kynnyksen raportointi viranomaisille ovat olennainen osa kokonaisturvallisuutta, Ahola korosti.
Huoltovarmuusorganisaatiota edustanut Katja Ahola herätteli turvallisuusalan kärkiasiantuntijoita varautumisen nykytilaan Suomessa.
Aholan mukaan osa yrityksistä on varautunut toimintansa jatkuvuuden turvaamiseen erilaisissa kriisitilanteissa, mutta monilla pienemmillä toimijoilla varautuminen on vielä vähäistä. Dokumentoitujen valmiussuunnitelmien laadinta ja niiden säännöllinen harjoittelu ovat Aholan kokemuksen mukaan valitettavan harvinaisia, vaikka ne olisivat keskeisiä häiriötilanteisiin varautumisessa.
– Turvallisuus voidaan ulkoistaa palveluna, mutta vastuuta ei voi siirtää. Yritysjohdon on kyettävä osoittamaan, että riskit on tunnistettu, jatkuvuussuunnitelmat laadittu ja toimintaa harjoiteltu, Ahola muistutti.
"Olemmeko me varautuneet?"
Forumin muissa puheenvuoroissa korostui sama viesti: turvallisuus on kokonaisuus, jossa fyysinen ja digitaalinen ulottuvuus täydentävät toisiaan. Senaatti-konsernin turvallisuusjohtaja Tuomas Lehmusmetsä kuvasi, miten valtion kiinteistöt mahdollistavat viranomaistoiminnan jatkuvuuden myös poikkeusoloissa.
Senaatti-konsernin Lehmusmetsä avasi puheenvuorossaan valtionhallinnon kiinteistöjen turvallisuusjohtamista ja sen roolia kansallisessa varautumisessa.
Teknisten ratkaisujen lisäksi turvallisuus on myös harjoittelua, auditointeja ja varautumisen systemaattista kehittämistä, hän painotti.
– Olen todella ylpeä siitä, miten kansallista huoltovarmuutta ja varautumista kehitetään yksityisen turva-alan poolissa yritysten kuten CERTEGOn kanssa, poolin puheenjohtajanakin toimiva Lehmusmetsä totesi.
Turvallisuusratkaisut voivat perustua hyvin monenlaisiin toteutusmalleihin, mutta keskeistä on, että ne tukevat organisaation omaa riskienhallintaa ja varmistavat toiminnan jatkumisen kaikissa oloissa. CERTEGOna asemoimme itsemme tässä kokonaisuudessa kumppaniksi, joka yhdistää teknologiat ja palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.
CERTEGOn aluejohtaja Viljakainen kuvasi keskitettyjen turvallisuusratkaisujen roolia ennakoinnissa ja varautumisessa.
Aluejohtaja Mirva Viljakainen korosti, että uhat muuttuvat, ja siksi turvallisuusratkaisujakin on päivitettävä jatkuvasti.
– Meidän tehtävämme CERTEGOlla on koko ajan etsiä markkinasta hyviä, vaihtoehtoisia turvallisuusteknologian ratkaisuja, ja arvioida niiden soveltuvuutta. Me tarjoamme koko turvallisuuden toimitusketjun ja varmistamme, että ratkaisut toimivat juuri sillä tavalla kuin on tarkoitettu teidän kiinteistöissänne ja kohteissanne.
Kokonaisturvallisuus koostuu teknologioista ja ratkaisuista, mutta ennen kaikkea dokumentoidusta ja johdetusta kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että yrityksen johto pystyy uskottavasti vastaamaan ”kyllä” kysymykseen: olemmeko me varautuneet?
‹ Katso kaikki artikkelit
