Lukitus uusiksi vai sittenkin putkiremontti ensin?

/global/scaled/4101x1782x0x1471x1000x435/Other-certegoFI-photos-brand-library-Kopio tiedostosta Certego_tre-st.jpg

Erityisesti asuinkiinteistöjen remonteista puhuttaessa kuulen usein suosituksen: ”Uusikaa ensin putket ja sen jälkeen vasta lukitus”. Mietin, mihin tämä ohje oikein perustuu?

Argumenttina käytetään sitä, että remontin aikana niitä avaimia katoaa joka tapauksessa. Niitä kun pitää teettää niin paljon eri henkilöille. Tosiasiassa tämä on argumentti vastakkaisen kannan puolesta. Yhä useamman yhtiön päätös on hankkia elektromekaaninen tai elektroninen lukitus, jonka yksi tärkeimmistä valintakriteereistä on se, että kadonneen avaimen saa kätevästi ohjelmoitua pois. Juuri niin. Jos kerran on todennäköistä, että remontin aikana avaimia katoaa, niin silloinhan on nimenomaan toivottavaa, että tätä hienoa ominaisuutta voi käyttää remontin aiheuttaman turvallisuusriskin minimoimiseksi.

Hankitaan hieno järjestelmä, mutta unohdetaan sopia miten sitä käytetään

Kiinteistöt hankkivat kalliita ja hienoja lukitusjärjestelmiä, mutta eivät käytä niitä aina järkevästi. Kun lukitus päädytään uusimaan, on tärkeää muistaa ottaa huomioon myös uuden järjestelmän ylläpito. Ylläpidossa tulisi huomioida syyt, miksi järjestelmän hankintaan on ylipäätään päädytty. Käytän esimerkkinä mekaanisen lukituksen päivittämistä uuteen elektroniseen järjestelmään.

Mekaanisen avaimen huono puoli on avainpatentin vanhentuminen ja sen myötä hallitsematon määrä avaimia. Kukaan ei enää voi varmuudella tietää kuinka monta yleisavainta taloon on olemassa ja kenellä ne ovat. Uusi elektroninen lukitusjärjestelmä mahdollistaa tarkemman avainhallinnan ja muun muassa avainten kello-ohjauksen, määräaikaisuuden ja kulkurekisterin seurannan. Ohjelmoinnin muutoksen jälkeen jopa asukas itse pystyy poistamaan uudella kulkuavaimellaan vanhan kadonneen avaimen käyttämällä sen lukossa. Nämä ovat hienoja ominaisuuksia, joita tulee uusiin järjestelmiin koko ajan lisää.

Uusi järjestelmä siis mahdollistaa paljon enemmän kuin ennen, mutta uuden järjestelmän hankinnan yhteydessä tulisi aina käydä tarkasti läpi, kuka näitä toimenpiteitä tekee, kenen käskystä ja mitä järjestelmän ominaisuuksia voidaan lain puitteissa edes käyttää. Esimerkiksi asuntopuolella mahdollisuudet lukitusjärjestelmän ominaisuuksien hyödyntämiseen ovat rajallisemmat kuin vaikkapa yrityskohteissa. Tästä esimerkkinä mainitsen kulkurekisterin tallentumisen lukolle. Hieno ominaisuus, mutta sitä voidaan asunto-osakeyhtiöissä hyödyntää virallisesti vasta sitten, jos viranomainen, eli poliisi, tarvitsee tietoa. Taloyhtiön edustajalla ei ole oikeutta tutkia, kuka ovesta on kulkenut ja mihin aikaan. Tässä rikottaisiin henkilön yksityisyyden suojaa. Se tapahtuuko tätä käytännössä, on jo toinen tarina.

Kun lukitusjärjestelmä uusitaan, koko avainhallintaratkaisun ylläpitoketju ja eri tahojen roolit voivat muuttua. Vastuunjako ja palvelunkuvaus pitää määritellä tarkasti. Yllättävän monessa kohteessa olen törmännyt siihen, että lukituksen uusinnan yhteydessä ei ole esimerkiksi pohdittu sitä, kuka on järjestelmän pääkäyttäjä tai miten käytännön ohjelmointimuutokset suoritetaan. Usein ylläpidosta tulee myös kuluja, joita ei ole muistettu budjetoida PTS:ään.

Riippumatta siitä, uusitaanko ensin ensin putket vai lukot, tulee taloyhtiön siis pitää huoli, että myös ylläpito uusittavalle järjestelmälle hankitaan järkevästi. Suosittelen viimeistään nyt huomioimaan muuttuneen lainsäädännön ja tilaajan vastuun varmistaa, että turvallisuusalan elinkeinoluvanvaraisia työtehtäviä tekee sellainen taho, jolta lupa todella löytyy. 

Ylläpidon toimivuuden mittari on käytäntö.

Kun (jos) esimerkiksi putkiasentaja kadottaa avaimen, pidä huoli, että tiedät:

  • mihin hän ilmoittaa katoamisesta
  • kuka toimii ja miten
  • miten uuden avaimen saa käyttöön
  • mitä tämä maksaa taloyhtiölle.